Alkuperä
Italianvinttikoira rotuna on vanha. Pieni koiramuumio, joka löydettiin
eräästä faaraohaudasta, kuului italianvinttikoiran
esi-isiin. Kleopatra kasvatti näitä siroja eläimiä,
ja Caesarin mukana ne saapuivat Eurooppaan, missä ne metsästysretkillä
nuolennopeina ajoivat haukkaa takaa ottamalla siltä pois kaadetun
riistan.
Italianvinttikoira on ollut hienostunut ja arvostettu rotu Rooman
valtakunnan aikana, keskiajalla ja aina 1800 luvun loppupuolelle
saakka. Sitä on kuvattu kreikkalaisissa vaaseissa, etruski-
ja roomalaisajalta on niistä veistoksia ja korkokuvia. Myöhemmin
niitä kuvasivat monet tunnetut taiteilijat.
Roomalaisten ajoista alkaen pidetään Italiaa sen kotimaana,
ja siksi sen nimenä on italianvinttikoira. Tämä vinttikoira
oli mm. Venäjän Katariina II:n ja Preussin Fredrik II:n
lemmikkikoira. Dresdenin rauhansopimuksen ehtoihin kuului Fredrikin
lemmikkinartun Bichen palauttaminen; se oli taistelussa Soorin luona
joutunut vankeuteen hoviin kuuluvien mukana. Potsdamissa, Sansoucin
linnassa, on pieni hautausmaa, jonne Fredrik hautasi italianvinttikoiransa
ja teetätti jokaiselle oman, nimellä varustetun hautakiven
.Fredrik itse lepää koiriensa vieressä.
Italianvinttikoira on maamme vanhimpia vinttikoirarotuja. ,On löytynyt
vanha valokuva1860 luvulta , siinä pieni tyttö poseraa
italianvinttikoiran kanssa. Rodusta on kirjallisia merkintöjä
1910 luvulta. Varsinainen kasvatustyö alkoi 1960 luvulla. Siitoskoiria
saatiin Ruotsista, 1980 luvulla ensin tuotiin lisämateriaalia
Australiasta, sitten Saksasta, Ranskasta ja Yhdysvalloista. Nyt
on tullut myös Venäjältä ja Virosta joitakin
yksilöitä samoin Norjasta.
Rekisteröinnit Suomessa ovat hillityssä kasvussa.
| 1988 |
1992 |
1993 |
1994 |
1995 |
1996 |
1997 |
1998 |
| 5 |
35 |
46 |
25 |
35 |
23 |
39 |
17 |
| 1999 |
2000 |
2001 |
2002 |
| 26 |
41 |
26 |
52 |
Italianvinttikoira on vieraita kohtaan jonkin verran pidättyväinen,
mutta se saattaa yllättää nojatuolissa istujan pomppaamalla
syliin ottaen vauhtia seuraavaan syliin. Siinä sivussa se on
ennättänyt iloisesti nuolla pahaa aavistamattoman kasvot.
Pienestä koostaan huolimatta italianvinttikoira tarvitsee yllättävän
paljon liikuntaa. Se rakastaa juosta vapaana ja sille pitäisi
tähän järjestää turvallisella alueella
mahdollisuus. Runsas liikunta oikean ravinnon kanssa vahvistaa lihaksia
ja vähentää sisällä tapahtuvaa peuhaamista.
Syksyllä ja talvella italianvinttikoira tarvitse meidän
oloissamme suojavaatteet. Pakkasilla ulkoilu tapahtuu nopeina pissalenkkeinä.
Liikkuessaan se kulkee kevyesti ja tyylikkäästi.
Pienenä sille on neuvottava, kuinka tullaan nojatuolista alas,
jotta se ei vahingoittaisi itseään, sillä italianvinttikoira
kuvittelee omaavansa siivet hypätessään alas.
Italianvinttikoira on hellyydenkipeä ja nauttii suunnattomasti
saadessaan käpertyä syliin. Jos syliä ei ole tarjolla
, mielellään se kaivautuu peittojen ja huopien alle. Kaikkia
muhkuroita on hyvä varoa, ettei istu koiran päälle.
Sirosta ja hauraanoloisesta ulkomuodostaan huolimatta sillä
on oma tahto. Siitä saattaa helposti tulla hemmoteltu ja nirso.
Kovaa ja välinpitämätöntä kohtelua se ei
kestä.
Karvapeite on sileää ja lyhyttä, joten se on helppohoitoinen.
Pehmeällä harjalla harjaaminen ja säämiskällä
tai lapasella pyyhkäisy riittävät (Vileda-liina on
erittäin hyvä). Koiran voi pestä miedolla koirashampoolla,
varsinkin kesäisin jos se pääsee juoksemaan mudassa
ja suolla. Italianvinttikoiran iho on sen verran herkkä, että
sille voi tulla pesemättömänä "ihottumaa"
mahan alle ja kainaloihin.
Kerran viikossa italianvinttikoiralta leikataan kynnet ja pestään
hampaat sekä tarkistetaan korvat. Näihin toimenpiteisiin
se pitää opettaa jo pienestä pitäen.
Italianvinttikoira on monipuolinen koira. Sen kanssa voi harrastaa
rata- ja maastojuoksua , agility-koirana se on erittäin ketterä
ja tottelevaisuusharjoitukset sujuvat. Näyttelykoirana tämä
aristokraattinen ja hienostunut koira on saanut runsaasti ihailijoita.
Rakastettavuutensa ja keveytensä ansiosta italianvinttikoira
on erittäin hyvä terapiakoira vanhuksille ja liikuntavammaisille,
sillä sehän rakastaa käpertyä syliin ja ystävälliset
nuolaisut poskelle tuovat lämpöä ja rakkautta vanhusten
joskus pitkäveteisiin päiviin.
Rotuyhdistyksenä toimii vuonna 1998 perustettu Suomen Italiaanot
ja Cirnecot ry, joka julkaisee Kiitäjät lehteä ja
vuosikirjaa. Rotujärjestö on Suomen Vinttikoiraliitto
ja sen Vinttikoira-lehdessä on italiaanosivut.
|